Vähäsen on taas lipsahtanut päivittely! Alkaa olla aika ihanat ilmat pihalla, että haluaa mieluummim siellä olla kuin sisällä kirjoittamassa bolgia. Yritän tässä vähän muistella ja kertoilla mitä on tapahtunut.
Viimeisin futispeli siis hävittiin numeroin 5-0 (joka oli puoliajalle tosin 0-0, sitten tais puhti loppua kaikilta) ja kausi loppui siihen. Näin ollen kenenkään seniorin ei tarvitse olla enää ollenkaan viimeisellä, seitsemännellä tunnilla koulussa, mikä on futista, mutta tietenkin mä olen siellä, kun ei ole minkäänlaista kyytiä kotiin aikaisemmin. Blair vaihtoi lajin juoksuun, jossa se on kanssa tosi hyvä. Hengataa sit nuorempien tyttöjen kanssa pukuhuoneissa ja yritetään kuluttaa aikaa joko korttipelein tai joskus jopa ulkona pelaten futista. :D
Tässä kuva meidän päävalmentajasta, Coach Roe. Hän on se joka laittoi meidät juoksemaan... Mutta silti hän on ihana. :)
Huhtikuun viimeisenä torstaina me lähdetiin kuoron kanssa kuoromatkalle! Tri-State. Kolmen tunnin ajomatka tauoilla ei ollut mitenkään kauheen suurta herkkua tuossa koulubussissa, se kun tahtoo olla aika epämukava. Mutta seura paikkas tuota puutetta aika hyvin! Haha. Perille tullessa käytiin kirjaamassa itsemme sisään motellille, josta mentiin paikalliseen ostoskeskukseen illalliselle ja shoppaileen jos halus. No, paikka osoittautui TODELLA tyhjäksi, puolet ostoskeskuksen kaupoista oli ihan tyhjiä! Haha!
Paikan nimi siis tosiaan oli Enid, ja se oli kauhee paikka mun puhelimen kannalta. EI MINKÄÄNLAISTA TOIMINTAA MUN PUHELIMELLE!! Tai millekään muullekaan Straight Talk -puhelimelle! Asia korjaantui heti kun ajoi 20min pois Enidistä, mutta sitten kun ajoi takaisin kaupunkiin niin ei mitään toimintaa. Ihanku sen ympärillä olis ollu joku kupla. :D
Illalla motellilla porukka meni sitten vielä uima-altaalle roiskiin ja tutustumaan muihin kuorolaisiin eri kouluista (sattumoisin oli samassa motellissa useampiakin kouluja). Tämän jälkeen pian nukkumaan, sillä perjantaina sitten herättiin aikaisin ja valmistaudutiin kuoroesityksiin! Puettiin päälle tommoset kuorokaavut, mitkä kuvassa näkyy heikosti. Laulut meni ihan ok, kenraaliharjoituksissa vedettiin parhaiten kaikki laulut mikä vähän harmittaa, mutta akustiikka päätyi olemaan todella erilainen kisahuoneessa, missä ei kuullut lainkaan muita kuorolaisia. Kuuli vain oman äänen ja parin ympärillä olevan. Siinä on aika hankala vetää kuoron kanssa mitään varsinkaan akapellana, ja kun kuoro ei ole mikään ammattilainen.. :c Mutta oli kivaa ja ihan hyvät tulokset tuli tuohon nähden :)
Jazz kuoron oma esitys erikseen, ne sai kaikilta täydet pisteet. Jeaa!
Illemmalla oli vapaa-aikaa, joten oteltiin kuvia koulubussin kanssa ajankuluksi ennenkuin elokuva Water for Elephants alkoi. Voin kertoa, ihana elokuva! Kannattaa katsoa. Robert Pattinson on siinä aika erilainen hahmo kuin Twilightissa (jossa en hänestä lainkaan tykkää :D). Mmh!
Seuraavana aamuna mentiin IHOP:iin aamupalalle, omomnomn! International House Of Pancakes. Voikun oliski niin internationaali että Suomeen tulisi. Haha, dream on! Kuvassa on huonekaverit motellista. :) Sen jälkeen ajettiin kotiin, ja kotona oltiin jossain viiden aikaa lauantaina. Menin sitten vielä lenkille Winifredin kanssa ja päätin että pakko hankkia uudet lenkkarit kun vanhoista tulee rakkuloita (ja onhan ne aika vanhatkin).
Sunnuntaina kirkon jälkeen ajettiin Winifredin, Blairin ja Maryn kanssa Jopliniin ja shoppailtiin siellä mekkoja ja muuta tarpeellista. Itse löysin valmistujaisiin mekon (ei mikään superjuhallinen tosin) ja LENKKARIIIT! Voin kertoa, kun menin ekan kerran kokeilemaan niitä niin se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Ahhhhhh<3 Asics. Yeaaa. Eikä ne ollut kuin suomen rahnassa 42€. Oli mulla kaupassa suurensuuria omatunnon tuskia, kun hintalappu näytti $75, mutta en muistanut että dollari on heikentynyt tässä vuoden aikana noinkin paljon.
Seuraava viikko oli tositosi aurinkoinen ja ulkona tuli vietettyä jonkin aikaa, mä tykkään kesästä! Torstaina tosin otin kameran kouluun mukaan ja räpsäilin kuvia ihmisistä. Tässä mun eka tunti, tyttökuoro!
Illemmalla oli Senior Night Awards, jossa kaikki sinne kutsutut sai jonkinmoisen stipendin tai todistuksen. Mietin etukäteen että mitä ihmettä mulle vois olla tulossa, kun kutsu tuli. No, koulun parhaan 10% joukkoon sitä sitten ollaan päästy. Haha!
Tämän jälkeen mentiin syömään näiden ystäväperheen avaamaan ravintolaan (tämä siis avausilta). Oli ruuhkainen!! Alkupalaksi syötiin vähän kalmaria ;) Ja kyllä, syötiin koko juttu! Yyyhyhyy!
Viime viikonloppuna oli sitten äitienpäivä täällä Yhdysvalloissakin, ja päätin tehdä täytekakun! Vaikka yritin tehdä kaksi kertaa kakkupohjan, kummallakin kerralla se lässähti uunissa ennenkuin ehdin edes ottaa sitä ulos. :( Päätin sitten yhdistää ne kaks epäonnistunutta kakkupohjaa ja tein kunnon Pisan kaltevan tornin niistä, mutta kyllä se kakku meni parempiin suihin! Masentaa vieläkin mitenkä voin epäonnistua kahdesti peräkkäin kakkupohjan tekemisessä. Aargh :D Sunnuntaina oli samalla myös Burken synttäripäivä, jolle se kakku oli myös suunnattu osittain. Mentiin ajelemaan veneellä kanssa, oli ihana ilma! Jotain +30C.
Maanantaina oli Soccer Banquet, missä kaikki joukkueelaiset sai syödä ilmaiseksi ja loput oli $9/kpl. Senior tytöt oltiin hankittu valmentajille kukkia ja semmoinen lasinen valokuvakehys, joihin allekirjoitettiin nimet ja kirjoitettiin jotain pientä kivaa. Valmentajilta taas saatiin jokainen senior tyttö valokuva-albumi joihin oli kirjoitettu ihanat tekstit jokaiselle. Sitten Coach Roe vielä esitteli jokaisen senior tytön erikseen ja kertoi jotain jokaisesta. Se oli tosi koskettavaa ja ihanaa kuunneltavaa. :) Täällä on niin henkilökohtaiset suhteet opettajien kanssa, ne ei ole vain valmentajia ja opettajia, ne on oikeesti ihmisiä ja joillekin jopa äiti- tai isähahmoja. Sitä mun varmasti tulee ikävä täältä.
Blair and I
Blair, I and Shae :)
Tiistaina lähdetiin Christan kanssa koulun jälkeen Jopliniin viettää tyttöjeniltaa, käytiin syömässä ja löydettiin Christalle valmistujaismekko. Christa on mun paras ystävä täällä. :)
Ja tänään oli senior tea! Kaikki senior-tyttäret ja heidän äidit oli kutsuttu pienelle tea-partyille. Siellä oli joku lady puhumassa kuinka saavuttaa mahdotonta ja muuta tämmöistä. Siellä oli kivoja snackejä, kuten mansikoita, keksejä, creme bruleita.. Ahh! Pihalla otettiin kuva kaikista tytöistä.
Natalie, minä ja Shae! :)
Kolme viikkoa enää ja oon melkeen kotona. Mä en osaa ajatella tästä mitään!! Jokainen tunne mikä mun sisällä on, on kauhean sekainen ja muuttuu koko ajan ja huh! Mulla on täällä joitain tosi rakkaita ihmisiä ja en millään haluais jättää joitain tänne. Mutta en voi sanoin kuvailla kuinka innoissani olen takaisin tulemisesta. Jännittää tosin ihan kamalasti, tulee varmaan kulttuurishokki #2 kun tulen takaisin! Haha :)
Viimeisin futispeli siis hävittiin numeroin 5-0 (joka oli puoliajalle tosin 0-0, sitten tais puhti loppua kaikilta) ja kausi loppui siihen. Näin ollen kenenkään seniorin ei tarvitse olla enää ollenkaan viimeisellä, seitsemännellä tunnilla koulussa, mikä on futista, mutta tietenkin mä olen siellä, kun ei ole minkäänlaista kyytiä kotiin aikaisemmin. Blair vaihtoi lajin juoksuun, jossa se on kanssa tosi hyvä. Hengataa sit nuorempien tyttöjen kanssa pukuhuoneissa ja yritetään kuluttaa aikaa joko korttipelein tai joskus jopa ulkona pelaten futista. :D
Tässä kuva meidän päävalmentajasta, Coach Roe. Hän on se joka laittoi meidät juoksemaan... Mutta silti hän on ihana. :)
Huhtikuun viimeisenä torstaina me lähdetiin kuoron kanssa kuoromatkalle! Tri-State. Kolmen tunnin ajomatka tauoilla ei ollut mitenkään kauheen suurta herkkua tuossa koulubussissa, se kun tahtoo olla aika epämukava. Mutta seura paikkas tuota puutetta aika hyvin! Haha. Perille tullessa käytiin kirjaamassa itsemme sisään motellille, josta mentiin paikalliseen ostoskeskukseen illalliselle ja shoppaileen jos halus. No, paikka osoittautui TODELLA tyhjäksi, puolet ostoskeskuksen kaupoista oli ihan tyhjiä! Haha!
Paikan nimi siis tosiaan oli Enid, ja se oli kauhee paikka mun puhelimen kannalta. EI MINKÄÄNLAISTA TOIMINTAA MUN PUHELIMELLE!! Tai millekään muullekaan Straight Talk -puhelimelle! Asia korjaantui heti kun ajoi 20min pois Enidistä, mutta sitten kun ajoi takaisin kaupunkiin niin ei mitään toimintaa. Ihanku sen ympärillä olis ollu joku kupla. :D
Illalla motellilla porukka meni sitten vielä uima-altaalle roiskiin ja tutustumaan muihin kuorolaisiin eri kouluista (sattumoisin oli samassa motellissa useampiakin kouluja). Tämän jälkeen pian nukkumaan, sillä perjantaina sitten herättiin aikaisin ja valmistaudutiin kuoroesityksiin! Puettiin päälle tommoset kuorokaavut, mitkä kuvassa näkyy heikosti. Laulut meni ihan ok, kenraaliharjoituksissa vedettiin parhaiten kaikki laulut mikä vähän harmittaa, mutta akustiikka päätyi olemaan todella erilainen kisahuoneessa, missä ei kuullut lainkaan muita kuorolaisia. Kuuli vain oman äänen ja parin ympärillä olevan. Siinä on aika hankala vetää kuoron kanssa mitään varsinkaan akapellana, ja kun kuoro ei ole mikään ammattilainen.. :c Mutta oli kivaa ja ihan hyvät tulokset tuli tuohon nähden :)
Jazz kuoron oma esitys erikseen, ne sai kaikilta täydet pisteet. Jeaa!
Illemmalla oli vapaa-aikaa, joten oteltiin kuvia koulubussin kanssa ajankuluksi ennenkuin elokuva Water for Elephants alkoi. Voin kertoa, ihana elokuva! Kannattaa katsoa. Robert Pattinson on siinä aika erilainen hahmo kuin Twilightissa (jossa en hänestä lainkaan tykkää :D). Mmh!
Seuraavana aamuna mentiin IHOP:iin aamupalalle, omomnomn! International House Of Pancakes. Voikun oliski niin internationaali että Suomeen tulisi. Haha, dream on! Kuvassa on huonekaverit motellista. :) Sen jälkeen ajettiin kotiin, ja kotona oltiin jossain viiden aikaa lauantaina. Menin sitten vielä lenkille Winifredin kanssa ja päätin että pakko hankkia uudet lenkkarit kun vanhoista tulee rakkuloita (ja onhan ne aika vanhatkin).
Sunnuntaina kirkon jälkeen ajettiin Winifredin, Blairin ja Maryn kanssa Jopliniin ja shoppailtiin siellä mekkoja ja muuta tarpeellista. Itse löysin valmistujaisiin mekon (ei mikään superjuhallinen tosin) ja LENKKARIIIT! Voin kertoa, kun menin ekan kerran kokeilemaan niitä niin se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Ahhhhhh<3 Asics. Yeaaa. Eikä ne ollut kuin suomen rahnassa 42€. Oli mulla kaupassa suurensuuria omatunnon tuskia, kun hintalappu näytti $75, mutta en muistanut että dollari on heikentynyt tässä vuoden aikana noinkin paljon.
Seuraava viikko oli tositosi aurinkoinen ja ulkona tuli vietettyä jonkin aikaa, mä tykkään kesästä! Torstaina tosin otin kameran kouluun mukaan ja räpsäilin kuvia ihmisistä. Tässä mun eka tunti, tyttökuoro!
Illemmalla oli Senior Night Awards, jossa kaikki sinne kutsutut sai jonkinmoisen stipendin tai todistuksen. Mietin etukäteen että mitä ihmettä mulle vois olla tulossa, kun kutsu tuli. No, koulun parhaan 10% joukkoon sitä sitten ollaan päästy. Haha!
Tämän jälkeen mentiin syömään näiden ystäväperheen avaamaan ravintolaan (tämä siis avausilta). Oli ruuhkainen!! Alkupalaksi syötiin vähän kalmaria ;) Ja kyllä, syötiin koko juttu! Yyyhyhyy!
Viime viikonloppuna oli sitten äitienpäivä täällä Yhdysvalloissakin, ja päätin tehdä täytekakun! Vaikka yritin tehdä kaksi kertaa kakkupohjan, kummallakin kerralla se lässähti uunissa ennenkuin ehdin edes ottaa sitä ulos. :( Päätin sitten yhdistää ne kaks epäonnistunutta kakkupohjaa ja tein kunnon Pisan kaltevan tornin niistä, mutta kyllä se kakku meni parempiin suihin! Masentaa vieläkin mitenkä voin epäonnistua kahdesti peräkkäin kakkupohjan tekemisessä. Aargh :D Sunnuntaina oli samalla myös Burken synttäripäivä, jolle se kakku oli myös suunnattu osittain. Mentiin ajelemaan veneellä kanssa, oli ihana ilma! Jotain +30C.
Maanantaina oli Soccer Banquet, missä kaikki joukkueelaiset sai syödä ilmaiseksi ja loput oli $9/kpl. Senior tytöt oltiin hankittu valmentajille kukkia ja semmoinen lasinen valokuvakehys, joihin allekirjoitettiin nimet ja kirjoitettiin jotain pientä kivaa. Valmentajilta taas saatiin jokainen senior tyttö valokuva-albumi joihin oli kirjoitettu ihanat tekstit jokaiselle. Sitten Coach Roe vielä esitteli jokaisen senior tytön erikseen ja kertoi jotain jokaisesta. Se oli tosi koskettavaa ja ihanaa kuunneltavaa. :) Täällä on niin henkilökohtaiset suhteet opettajien kanssa, ne ei ole vain valmentajia ja opettajia, ne on oikeesti ihmisiä ja joillekin jopa äiti- tai isähahmoja. Sitä mun varmasti tulee ikävä täältä.
Blair and I
Tiistaina lähdetiin Christan kanssa koulun jälkeen Jopliniin viettää tyttöjeniltaa, käytiin syömässä ja löydettiin Christalle valmistujaismekko. Christa on mun paras ystävä täällä. :)
Ja tänään oli senior tea! Kaikki senior-tyttäret ja heidän äidit oli kutsuttu pienelle tea-partyille. Siellä oli joku lady puhumassa kuinka saavuttaa mahdotonta ja muuta tämmöistä. Siellä oli kivoja snackejä, kuten mansikoita, keksejä, creme bruleita.. Ahh! Pihalla otettiin kuva kaikista tytöistä.
Kolme viikkoa enää ja oon melkeen kotona. Mä en osaa ajatella tästä mitään!! Jokainen tunne mikä mun sisällä on, on kauhean sekainen ja muuttuu koko ajan ja huh! Mulla on täällä joitain tosi rakkaita ihmisiä ja en millään haluais jättää joitain tänne. Mutta en voi sanoin kuvailla kuinka innoissani olen takaisin tulemisesta. Jännittää tosin ihan kamalasti, tulee varmaan kulttuurishokki #2 kun tulen takaisin! Haha :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti